"Mutta minulla ei olisi rakkautta…" Pentti Saaritsan runouden äärellä
Eero Ojanen, säveltäjä, piano
Monna Kamu, laulaja
Erkki Saarela, näyttelijä
”Mutta minulla ei olisi rakkautta…”- runon, musiikin ja puheen liitto on täysimittainen esitys, jonka valmistelut alkoivat pari vuotta ennen kirjailija, runoilija ja suomentaja Pentti Saaritsan 80-vuotissyntymäpäivää 29.12.2021. Huolella läpi pandemia-ajan työstetty teos on kolmen esittävän taiteen ammattilaisen, säveltäjä Eero Ojasen, laulaja Monna Kamun ja näyttelijä Erkki Saarelan luovan ponnistuksen huikea tulos. Eero Ojanen on tehnyt lauluja Saaritsan runoihin aina 60-luvulta asti. Nyt paneutuminen Saaritsan runotuotantoon sen koko leveydeltä on tuottanut runsaasti uusia lauluja – niitä on esityksen lauluista enemmistö. Koska kaikki tekstisisältö tulee sanatarkasti Saaritsan kynästä ja sävelet taas Ojasen nuottikynästä, yhdistyy väärentämätön runoilijanääni oivaltaviin, runojen sisäistämisestä nouseviin säveltulkintoihin. Puolet esityksen ohjelmasta, lauluiksi sävelletyt runot, tulkitsee Monna Kamu. Toinen puoli käsittää Erkki Saarelan valitsemat ja tulkitsemat runot ja suorasanaiset tekstit sekä tarinan Kesää 1965 – eräs tapaaminen. Kirjailijan ja säveltäjän vuoropuhelussa hiljainen huumori ja terävä sarkasmi kohtaavat ihanteellisella tavalla; samoin Kamun ja Saarelan dialogissa. Esityksen kruunaa Saaritsan suomentama Pablo Nerudan kuolematon runo Oodi pianolle, josta Eero Ojanen on tehnyt yhtä kuolemattoman sävellyksen 20.12.2020.
Pentti Saaritsan taiteen innoittamina työryhmä halusi tehdä esityksen, jossa eri taiteenalat yhdistävät voimansa, tulevat luo, jotta yleisö voi kohdata Saaritsan ja hänen runouttaan säveltäjän, laulajan ja näyttelijän välittäminä. Saaritsan viisaan runouden äärellä on hyvä olla.
Esityksen tiedot
– kesto 1h 30min + väliaika (haluttaessa)
– sopii sekä matinea- että iltaesitykseksi, katsomo max 300
– lehdistökuvat (Laura Malmivaara)
Tekniikka:
– flyygeli/piano
– äänentoisto, laulumikrofoni ja nappimikrofoni
– pieni pöytä, lukulamppu, kaksi tuolia
Esityksestä sanottua:
Marja-Leena Mikkola 28.2.2022
Eilen Kapsäkissä Pentti Saaritsa-ilta ”Mutta minulla ei olisi rakkautta…”
Kirjahyllyssäni on useita hänen runokokoelmiaan, joista pari oikein Ritsan omistuskirjoituksin lahjoittamia. Mutta miten ne tutut runot nyt saattoivatkin olla kuin uusia? Eero Ojasen suurenmoiset sävellykset ja säestys, Monna Kamun lavasäteily, joka syntyy laulajan eläytymisestä tekstien kimaltavaan verkostoon, ja Erkki Saarelan tulkinnat, joissa oli läsnä tuo näyttelijän selittämätön lumo – siitä se selitys löytyy. Kolmikko taikoi runot uudelle tasolle. Mietitty kokonaisuus toimi hienosti.
No, yleisö oli myyty. Esityksen mentyä ohi oli pakko mennä lasilliselle kokemusta puimaan ja seuralaiseni olivat sitä mieltä, että mahdollisuus olla mukana ja kuulla tuollainen esitys on suuri lahja. Että ihan noin sanoivat,
kuulkaa Monna Kamu, Eero Ojanen ja Erkki Saarela! Olipa kirkas ja kohottava kaksituntinen keskellä sekavaa aikaa.
Terttu Kuusela, Oulu 5.1.2023
Kiitos Eero Ojanen, että olet säveltänyt Pentti Saaritsan hienoja, suuria ja tärkeitä runoja. Lisäksi pianistina annat sielun ja voiman esitykseen ”Mutta minulla ei olisi rakkautta…”. Näin hienoa musiikki-ja sanarunoutta
en ole ennen Oulussa kokenut. ”Mutta minulla ei olisi rakkautta…” konsertin laulaja oli Moona Kamu,
joka lauloi niin rehellisesti, koruttomasti ja kauniisti Pentti Saaritsan suuria runoja. Kiitos myös Erkki Saarelalle.